Onko ihminen nykyään täysin vieraantunut uskonnosta? Vai onko uskonto vain muuttanut muotoaan niin, että pohjimmiltaan uskonnollisia ilmiöitä ei yksinkertaisesti kyetä tunnistamaan sellaisiksi?
Low fat -uskonto lähtee siitä oletuksesta, että uskonnollisuus on osa ihmisen perusluontoa. Maallistuneessa yhteiskunnassa uskonto löytää itselleen jalansijan sieltä, missä ihmiset etsivät pelastusta. 2000-luvulle on tyypillistä, että pelastua halutaan jo tässä elämässä eikä seuraavassa. Uusi uskonto syntyy, kun ihmiset alkavat perustavanlaatuisesti turvautua johonkin maanpäällisen pelastuksen tarjoajista.
Yksi suosituimmista turvautumisen kohteista on länsimainen ravitsemus- ja terveysajattelu. Luottamus terveellisen ravinnon ja elämäntavan pelastavaan voimaan on jo saavuttanut uskonnolliset mittasuhteet. Low fat -uskonto on kertomus siitä, mihin tämä kehitys voi johtaa.
Low fat -uskonnossa hyvän ja pahan kosminen taistelu käydään terveellisiksi ja epäterveellisiksi määriteltyjen ravintoaineiden välillä. Vain vähärasvaista hiilihydraattiruokaa nauttimalla voi pelastua. Uskontunnustuksessa vannotaan ruisleivän ja margariinin, noiden pyhien ja ihmeitä tekevien ruoka-aineiden, nimeen. Pahan rasvan syöminen on syntiä ja Low Fat -jumalalle kauhistus. Uskonnollisia alkukertomuksia ovat tiedemiesten teoriat rasvan ja kolesterolin vaarallisuudesta, ja viralliset ravitsemussuositukset ovat saaneet Pyhän Kirjan aseman. Terveydenhuoltojärjestelmän pohjalle rakentuvan kirkko-organisaation paimenina toimivat terveyden ja hyvinvoinnin ylimmät asiantuntijat. Kertomuksen lähtötilanteessa Low Fat -uskonto on suvereeni maailmanuskonto, jota tunnustaa myös Suomen valtio.
Low Fat -kirkolle ilmaantuu kuitenkin haastaja, vähähiilihydraattista ruokavaliota kannattava VHH-liike, jonka jäsenet ovat saaneet tarpeekseen Low Fat -uskonnon armottomasta, syntiä ja kieltäymyksiä korostavasta elämäntavasta. Nämä haluavat nauttia niin ruuasta kuin elämästä muutenkin ja opettavat täysin Low Fat -oppien vastaisesti, että rasva on ihmiselle hyväksi ja liika hiilihydraatti turmioksi.
Kirkko leimaa vastustajansa tietysti heti harhaoppisiksi, mutta joutuu huomaamaan, ettei saakaan näitä kukistettua aivan tuosta vain. Vähähiilihydraattisen elämäntavan ilosanoma jatkaa leviämistään, ja Low Fat -kirkon järkytykseksi VHH-liike alkaa johtajansa Antti Heikkilän johdolla ajaa läpi valtakunnallisen ravitsemusajattelun täydellistä uudistamista. On tultu pisteeseen, jossa näiden kahden ravitsemususkonnollisen suuntauksen yhteenottoa ei voi enää väistää.
Anja Bessonoff: Low fat -uskonto. 256 s. Rasalas 2010. www.rasalas.fi
Minä uskon ruisleipään, täysjyväviljaan runsaskuituiseen, terveyden ja painonhallinnan perustaan
ja pehmeään kasvimargariiniin, ainoaan sydänystävälliseen rasvaan, välttämättömien rasvahappojen lähteeseen, joka puristettiin rypsin ja auringonkukan siemenistä, neutraloitiin ja puhdistettiin, muunnettiin kemiallisesti kiinteään muotoon, vitaminoitiin, värjättiin, pakattiin rasiaan ja kuljetettiin kaupan hyllylle, josta se on tuleva hallitsemaan markkinoita,
ja keitettyyn perunaan sekä rasvattoman maidon, vähärasvaisen lihan, kevytjuuston, hedelmien, vihannesten, kahden viikottaisen kala-aterian ja säännöllisen liikunnan harrastamisen terveellisyyteen.
Low fat -uskonto
o vain muuttanut muotoaan niin, että pohjimmiltaan uskonnollisia ilmiöitä ei yksinkertaisesti kyetä tunnistamaan sellaisiksi?
Low Fat -kirkolle ilmaantuu kuitenkin haastaja, vähähiilihydraattista ruokavaliota kannattava VHH-liike, jonka jäsenet ovat saaneet tarpeekseen Low Fat -uskonnon armottomasta, syntiä ja kieltäymyksiä korostavasta elämäntavasta. Nämä haluavat nauttia niin ruuasta kuin elämästä muutenkin ja opettavat täysin Low Fat -oppien vastaisesti, että rasva on ihmiselle hyväksi ja liika hiilihydraatti turmioksi. 
